Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Klaanit ja kissat osa 1, Ukkosklaani.

Klaanit: Ukkosklaani, Hämäräklaani, Viimaklaani, Puroklaani, Tuikeklaani, Toivoklaani. Ukkosklaanin soturit: Varjolaulu, Valkoroihu, Punalehti, Tulisiipi, Ruostemarja, Myrskykynsi, Liljakarva, Hopeavarjo, Loiskevarjo, Aurinkotuuli, Täpläsydän. Oppilaat: Liekkitassu, Saniaistassu, Jokitassu, Liusketassu. Parantajat: Apilasydän, Toivemarja. Klaaninvanhimmat: Kanervaturkki, Ruususydän, Minttusiipi.

Pähkinäsiiven salaisuus, osa 4

Pähkinäsiiven salaisuus, osa 4. Pähkinä käveli hitaasti eteenpäin. ”Nokkostähti, kuka hän on” sanoi varapäällikkö Juovakynsi. ”Katso niin näet” vastasi Nokkostähti. ”Toivotan uuden soturin tervetulleeksi” Nokkostähti julisti. ”Pähkinä, oletko valmis oppimaan soturin lait ja velvollisuudet” kysyi Nokkostähti. ”Olen” sanoi Pähkinä. ”Tuikeklaanin silmien edessä, toivotan sinut tervetulleeksi, Pähkinäsiipi” julisti Nokkostähti. ”Kosketa kanssani neniä” Nokkostähti kuiskasi. Nenien koskettamisen jälkeen ei kuulunut tavallisia nimenhuutoja. Juovakynsi kuiskasi Nokkostähdelle jotain. Nokkostähti pudisteli päätään ja loi tuiman katseen häneen. Yhtäkkiä eräs soturi nimeltä Varjolaulu rupesi huutamaan: ”Pähkinäsiipi! ”Pähkinäsiipi! Varjolaulun kumppani Punalehti katsahti Varjolauluun hämmästyneenä ja alkoi itsekin huutaa ”Pähkinäsiipi! ”Pähkinäsiipi! Pian melkein koko klaani huusi Pähkinäsiiven nimeä ja Pähkinäsiipi painoi päänsä hämmästyneenä. Nokkostähti huomasi muutaman soturin ja heidän oppilaansa supisevan keskenään ja tuijottivat ivallisesti Pähkinäsiipeä. ”Minä arvasin että Valkoroihu ja Liekkitassu eivät ota tätä hyvällä” mietti Nokkostähti. Sinä yönä Pähkinäsiipi joutui vartioon. Pähkinäsiiven käpälät kutisivat jännityksestä. Hän näki kissojen menevän nukkumaan ja pimeyden laskeutuvan heidän ympärilleen. Nokkostähti käveli Pähkinäsiiven luo. ”Minä olen ylpeä sinusta” Nokkostähti sanoi. ”Vaikka minä olen kotikisu, enkä klaanien joukosta” kysyi Pähkinäsiipi. ”Jokainen kissa on syntynyt jostain. ”Alkuperällä ei ole väliä, kunhan kissa on hyvä ja luotettava, se riittää” Nokkostähti maukui ja kiersi häntänsä Pähkinäsiiven ympärille. ”Ja sinä olet juuri sellainen” päätti Nokkostähti. ”Yksi juttu ennen kuin lähden, eli siis vartiovuorolla täytyy olla hiljaa” naukaisi Nokkostähti. Jatkuu seuraavassa osassa.

Pähkinäsiiven salaisuus #3

  1. Pähkinäsiiven salaisuus, osa 3. Oli kaunis aamu. Pähkinä heräsi auringonnousuun ja haukotteli. Aluksi hän luuli olevansa omassa pesässään, kaukana metsistä ja vaaroista. Hetken päästä hän huomasi olevansa samassa saniaispesässä, jonne hän oli eksynyt yöllä. ”Ai sinä olet hereillä” sanoi Apilasydän. ”Niin kai” Pähkinä naukaisi ja ponkaisi ylös sammalvuoteestaan. ”Kuules Pähkinä” aloitti Apilasydän. ”Mitä” Pähkinä kysyi. ”En voi pitää sinua täällä ikuisesti” Apilasydän jatkoi. Pähkinä oli hiljaa. ”Minä ajattelin, että sinä voisit liittyä klaanien joukkoon” Apilasydän sanoi ja vaikutti hieman hermostuneelta. Pähkinä oli hetken hiljaa. Sitten hän naukaisi: ”Se olisi mahtavaa! ”Minun täytyy ensin puhua Nokkostähden kanssa” muistutti Apilasydän. Pähkinä odotti levottomasti pesässään. Pian ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen Apilasydän palasi. ”No pääsenkö” Pähkinä kysyi. ”No…pääset” sanoi Apilasydän ja katsahti hieman epäröiden Pähkinää. ”Tulkaa kaikki Suurkallioille kuulemaan minua” kajahti Nokkostähden ääni. ”Tule, mennään” sanoi Apilasydän ja lähti juoksuun. Suurkallioille päästyään Apilasydän naukaisi ” Mene tuonne ylös” ja osoitti hännällään Suurkallioitten kiviaskelmia. Pähkinä kiipesi ylös. ”Meillä on uusi soturi nimitettävänä” sanoi Nokkostähti. ”Kuka? ”Eivät oppilaat ole vielä valmiita” huusi Okamarja niminen soturi. ”Astu esiin, Pähkinä” sanoi Nokkostähti.

 

  • Jatkuu seuraavassa osassa.

Pähkinäsiiven salaisuus#2

”Mitä mietit” kysyi Apilasydän. ”Enpä ihmeempiä” sanoi Pähkinä.  Apilasydän jatkoi Pähkinän haavan sitomista. ”Kuules, jos kiinnostaa, minä näin unen kissasta joka tulee ja pelastaa klaanimme, naukaisi Apilasydän.  ”Vau, sehän kuulostaa kiinnostavalta” Pähkinä sanoi ja huiskaisi hännällään. ”Ja…. Apilasydän aloitti. ”Mitä ja” kysyi Pähkinä. ”Se oli sinun näköisesi. Apilasydän sanoi häkeltyneenä. ”Oliko? ” Mahtavaa” huusi Pähkinä. ”En voisi kertoa tuolle nuorelle kotikisulle mitä uni minulle sanoi” Apilasydän mietti. ”Mutta kerron hänelle sitten joskus myöhemmin”  Yöllä Pähkinä nukkui rauhallisesti. Apilasydän taas pyöri levottomasti ja mietiskeli. ”Minun on kerrottava hänelle! ”Mitä ennustus: Kauan aikaa sitten tuli tuho. Se tuhosi yhden klaanin. Tästä lähtien, varjelet tätä kissaa, joka tuhon pelastaa, merkitsee” Apilasydän mietti kärsimättömänä.

Soturikissat tarina: Pähkinäsiiven salaisuus #1

Soturikissat tarina: Pähkinäsiiven salaisuus. Eräänä päivänä nuori kotikissa Pähkinä tassutti ulos. Onpa ihana ilma, hän tuumi. Pähkinän kaverit naapurustosta olivat tulleet myös ulos. Hei Pähkinä, kuului aidan takaa. Mitä, Pähkinä kysyi. Lyödäänkö vetoa, että uskallat mennä tuonne synkkään metsään, Pähkinän kaveri Roihu sanoi. Selvä, Pähkinä naukaisi ja ponkaisi aidan yli. Pähkinä käveli ukkospolun yli ja pysähtyi haistelemaan ilmaa. Sitten hän lähti syvemmälle metsään. Pian metsässä alkoi tuulla kovasti. Paatsaman oksat heiluivat. Piikkihernettä alkoi näkyä lähellä. En minä ikinä tule pääsemään tälläisen läpi, ajatteli Pähkinä. Yhtäkkiä alkoi sataa. Nyt minun täytyy etsiä suoja, ajatteli Pähkinä. Pähkinä katseli ympärilleen, mutta ei löytänyt puita tai mitään sellaista josta saisi suojan. Sade voimistui. Ukkonen jyrisi kovaa, ja salamat iskivät. Nyt suojaan, ajatteli Pähkinä. Salama välähti. Se osui puunoksaan, joka putosi alas. Puunoksa leimusi tulesta. Tuli alkoi levitä, ja kohta se saartoi Pähkinän. Pähkinä yritti päästä pakoon, mutta ei pärjännyt tulelle. Sitten Pähkinä päätti sulkea silmänsä, ja lausui: Jos en selviä, en selviä. Jos selviän, olen todella kiitollinen. Pähkinän silmät pimenivät. Kului päiviä, viikkoja, ehkä jopa vuosia kunnes Pähkinä avasi silmänsä. Hän näki saniaispesän ja sen sisällä olevan kissan. Oletko kunnossa, kissa kysyi. Ehkä, sanoi Pähkinä. Minä olen Apilasydän. Olen tämän klaanin parantaja, kissa sanoi. Minkä klaanin, Pähkinä kysyi. Klaanin? Etkö tiedä mitkä ovat klaanit, Apilasydän kysyi. Sitten Pähkinä ymmärsi. Hän oli tullut soturikissojen reviireille. Hän oli kuullut verenhimoisesta klaanista, jota kutsutaan nimellä Kuoloklaani. Jatkuu….seuraavassa osassa.